Hitsisauma angst ja yleinen hitsaamiseen liittyvä marmatus

Tänne kaikki vauhkoominen noista hitsisaumoista ja hitsaamisesta yleensä niin pysyy toisten projektitopikit vähän siistimpinä.

Voitte vaikka aloittaa panikoimalla näiden pistehitsien hyödyllisyydestä/rumuudesta/turhuudesta:


Kiitos!

Saa poistaa tai vaikka siirtää tekniikkapuolelle jos niin kokee.

Yleinen hitsaustopik on hyvä. Itsekin itseoppineena hitsaajana voin todeta homman olevan aina yhtä hakusessa, lopputuloksen olevan välttävää ja kauhulla odotan putoaako kuplasta pohja. Ehkä pitäisi itseopettaa enemmän internetin avulla tehoista ja muista. Hyviä linkkejä koskien migihommia?

Paljon virtaa pitkinä sykäyksinä. Siinä on resepti hyvään kestävään hitsaukseen

Täysin sudella hitsivehkeellä (pilli) taikka miksi migissä kutsutaankaan ja siihen ruosteista peltiä <3

http://www.esab.fi/fi/fi/support/download.cfm
Esabin sivuilla hyvää kakkaa varsinkin hitsausvirheistä ja niiden välttämisestä.

Ekana tärkeetä on se että kappaleet on puhtaita siitä o hyvä alotella. Sit varsinki ohuessa pellissä mitä joutuu käsittelee autojen kaa nii tärkeet o ettei liikaa pääse kappaleet lämpeemään, varmaan senki jo yksinkertasempiki ihminen ymmärtää. Virtoje säätäminen onki sit oma hommassa, kyllä senki oppii ku vähä harjotteloo.

Kunnollinen asento hitsaamiseen ja kunnolliset arvot koneeseen. Arvot voi hakea vaikka testikappaleeseen. Pinnat puhtaaksi teräsharjalla tai pyyhkäsemällä, että epäpuhtaudet ei tule huokostamaan saumaa. Sitten vain sopivalla vauhdilla kuljetus ja oikeaan suuntaan.

MAG/MIG laitteistolla pillin kärki hieman kallellaan työntävästi ja katsot että sula leviää oikein. TIG hitsauksessa samat säädökset, mutta harjoittelun myötä käsien motoriikka kuntoon ja sopivilla tauotuksilla saumaa eteenpäin. Kärki terävänä ja mahdollisimman lähellä pintaa. Lisäainetta lisätään sulaneeseen perusaineeseen, ei kuumaan kärkeen. Puikolla muuten samat, mutta puikkoa vedetään pintaa pitkin ja isommassa kulmassa puikon kärki kohti saumaa. Painatat puikkoa kappaleeseen ja katsot että sula menee tasaisesti.

Jos puikolla tulee hyvä sauma niin sen tietää kuonan irtoamisesta. Sauman päälle tulevan kuonan olisi tarkoitus irrota yhdellä kopautuksella, jos se on tiukemmassa ja on reunahaavaa, menit liian nopeasti tai arvot ei ollut kohdallaan.

Alamäkeen hitsattu sauma ei ole kestävä, koska tunkeumaa harvemmin tulee tarpeeksi. Ylöspäin hitsatessa tehdään kärjellä kolmiota. Paksuissa levyliitoksissa pitää muistaa tehdä juuri ja pinta saumat erikseen. Paksut putket esim. 10cromo putkissa myös mielellään ensin juuri tigillä ja pinta puikolla. Rosteri ja alumiini on sitten asia erikseen hitsatessa. Kummatkin kun sitovat eritavalla lämpöä. Ohut rosterilevy laajenee helposti ja alumiinin mahtavaan ominaisuuteen kuuluu sen pinnassa oleva oksidikerros, mikä ennen hitsaamista olisi hyvä hangata teräsharjalla pois.

Alumiinin sulamispiste on 600 asteen tietämillä ja oksidikerros on myös lähellä noita lämpötiloja. Tuossa käy hyvin helposti niin, että jos pintaa ei ole rikki hangattu, tulee helposti se "plörähdys" efekti jossa alumiini vain sulaa nesteenä alta pois.

Tähänväliin oikeastaan sellanen, että tekemällä oppii. Ei noista ohjeista oo hirveesti apua kun sen puikon/migin saa käteensä.

alkku..

itse olen rukannut tehdä vahvistus hitsauksia pari senttiä pitkinä palkoina, noin 2-3 sentin välein,
mutta tuokin on varmasti täysin toimiva ratkaisu..

jonkin verran tulee hitsailtua, ei enää työskseni, mutta koulut on käyty ja luokkia vielä voimassa..
mig, mag, tig, puikko ja kaasu luonnistuu ja koneita mitä itseltä löytyy:
kemppi pulse pro2000 mig,mag
kemppi master tig mls2300 ac/dc
kemppi minarc 180.. on muuten uskomaton valovirta kone,
vaikka näyttää käsilaukulta..

Joo Hirvonen, tuli mieleen sen jälkeen kun olin jo hitsannut että noinhan se olis pitänyt tehä, noh enskerralla sitten noin.

Niinkun jo sanottiin, harjottelemalla sen parhaiten oppii, ja niin kun monessa muussakin hommassa, esivalmistelut ovat suurin osa työtä, kun ne tekee hyvin niin itse hitsaus sujuu hyvin ja lopputulos on onnistunut.

Paksumpaa tavaraa hitsatessa on hyvä viistää kunnolla hitsattavat reunat, rakoa kappaleiden väliin saa myös jättää aika reilusti, jotta tavara pääsee tunkeutumaan syvälle.

Topic lähti hyvin käyntiin, hienoa, jatkakaa!

Autopeltitöissä nimenomaan pellin puhdistus on tärkeintä, varsinkin jos tehdään sellanen mätäpaikkoja joissa ympärille oleva peltikin on "näkkäriä" Hiekkapuhallusta tai neekerintukkalaikkaa vaan että kaikki maali, pakkeli, paska ja ruoste on hangattu poies.

Ja jos joutuu (niinkuin minä) ulkona autonsa hitsaamaan niin tärkeintä hitsatessa on estää tuuli ja kaikenmaailman ilmavirta koska suojakaasut on sitten mäellä ja hitsaus varmasti täyttä paskaa. Kunnolla vaan suojapahvia, levyä, pressua tai mitä vaan mikä estää ilmavirran hitsauskohteesta niin voi saadakin jonkin laatuista saumaa. Jotkut vetää suojakaasun virtauksen pihalla moninkertaiseksi, mutta ei sekään takaa että kaasut pysyy siellä missä pitääkin..

Eikös ton konehuoneen vois vielä jatkaa hirvosen menetelmällä jota on meilläkin päin suosittu. Vetää joka toisen pisteen välin täyteen tavaraa.

tyylejä on niin monta kuin tekiääkin, ite oon tehny 3cm pitkän sauman ja 5cm välein (koskien vahvike hitsauksia)

noh sitten kun sitä paskasta peltiä hitsataan niin olen huomannu että ns. liian isolla virralla pienillä pisteillä onnistuu ihan mukavasti kuin vertaa esim "vakio arvoihin"

Co2-kaasulla hitsaavat: minkä pituinen suurinpiirtein on tuollainen 30kg pottu ja kestääkö sellainen suurinpiirtein 5kg kerän?

Onko noista bilteman langoista mihinkään vai mistä kannattaisi esim. Turun seudulla käydä lankoja hakemassa?

zippaaja kirjoitti:

MAG/MIG laitteistolla pillin kärki hieman kallellaan työntävästi ja katsot että sula leviää oikein.

Silloin kun halutaan syvempi tunkeuma, käytetään vetävää liikettä.

zippaaja kirjoitti:

Alumiinin sulamispiste on 600 asteen tietämillä ja oksidikerros on myös lähellä noita lämpötiloja. Tuossa käy hyvin helposti niin, että jos pintaa ei ole rikki hangattu, tulee helposti se "plörähdys" efekti jossa alumiini vain sulaa nesteenä alta pois.

Alumiinioksidin sulamispiste on yli 2000 celsiusta. "Plörähdys" johtuu usein myös siitä, ettei kokematon hitsari osaa arvioida sulan lämpötilaa, koska alumiini ei muuta väriään kuumetessaan.

Alumiinin hitsauksessa kappaleiden puhtaus on ensiarvoisen tärkeää, jos halutaan laadukas lopputulos. Aluksi rasva ym. paska tulee poistaa liuottimella. Tämän jälkeen poistetaan oksidikerros esim. ruostumattomalla teräsharjalla tai teräsharjalaikalla. Tämän jälkeen pinta puhdistetaan uudestaan liuottimella. Hitsaaminen kannattaa suorittaa mahdollisimman pian em. käsittelyn jälkeen ettei uusi oksidikerros ehdi muodostua liian paksuksi.

zippaaja kirjoitti:

Rosteri ja alumiini on sitten asia erikseen hitsatessa.

Rosterin hitsaus on loppujen lopuksi hyvin samanlaista kuin mustan hitsaaminen.

sasu` kirjoitti:

Tähänväliin oikeastaan sellanen, että tekemällä oppii. Ei noista ohjeista oo hirveesti apua kun sen puikon/migin saa käteensä.

Usein on hyvä olla jonkinlainen käsitys asiasta ettei kaikkea tarvitse opetella kantapään kautta.

Tikkku_ kirjoitti:

tyylejä on niin monta kuin tekiääkin, ite oon tehny 3cm pitkän sauman ja 5cm välein (koskien vahvike hitsauksia)

Oikeita tyylejä ei ole yhtä paljoa kuin tekijöitä.

biblo kirjoitti:

Onko noista bilteman langoista mihinkään vai mistä kannattaisi esim. Turun seudulla käydä lankoja hakemassa?

Ilmeisesti umpilangasta on kyse eli ihan hyvin voit ostaa lankasi biltemasta.

Hallunisation kirjoitti:

Jotkut vetää suojakaasun virtauksen pihalla moninkertaiseksi, mutta ei sekään takaa että kaasut pysyy siellä missä pitääkin..

Tällä konstilla saa varmasti paskaa jälkeä aikaiseksi. Liian kova kaasunvirtaus aiheuttaa pyörteitä, jotka vetävät ilmaa suojakaasun joukkoon suojakaasun virratessa kaasusuuttimesta ulos.

Tuskin autonpelti tarvitsee lisää tunkeumaa vetävän liikkeen myötä. Ei ole kuitenkaan mitään laivaterästä, missä ainevahvuus on ihan omassa luokassa.

Alumiinin kanssa ei ole ongelmia, kunhan ymmärtää lämmönsiirtymisen periaatteet ja pinnat on oikein käsitelty ennen hitsaamista. Mitä puhtaampi sitä parempi. Ja se oksidikerroksen rikkominen perustuu juuri tähän sulamispisteiden eroon. Alumiinin sulamispiste karkeesti 660 astetta ja sitä suojaavan oksidikerroksen karkeesti 2000 astetta.

En nyt täysin allekirjoittais, että mustan hitsaaminen on samanlaista kun rosterin. Lämmönvaihtelu on kuitenkin erillaista ja suojakaasun käyttö on paljon tarkempaa. Erityisesti jos hitsataan rosteriputkistoa, kun ainakin omakohtaisen kokemuksen perusteella se ohutseinämäinen mustaputki on huomattavasti rosteria helpompi hitsata hyvällä saumalla. Tietenkin laitteisto on sama ja kumpaakin pystyy tekemään MAG/TIG/PUIKKO laitteilla jne.

Aloitukseen liittyvät ohjeet on aina hyvästä. Kokemuksen kautta se kädenjälki sitten paranee. Riittävän monta toistoa ja tarpeeksi monta vedettyä saumaa.

Omasta mielestä tyylejä on useampia. Kolvia voi kuljettaa kuitenkin hieman eritavalla, arvoja voi pitää oman mieltymyksen mukaan, silloittaa voi eritavalla jne. Tietenkin tiettyihin saumoihin ja materiaaliin on vain muutama oikeanlainen tapa, jolla varmasti saadaan oikea kestävyys saumalle. Esimerkkinä, kun hitsataan 45 asteessa oleva 10 kromoputki päistä kiinni, ei sitä lopetusta saumalle voi kovin monella tavalla tehdä.

Enkä itsekkään näkisi, että bilteman langat olisi mitenkään huonoa kamaa.

Juu ja kaasunvirtauksesta olen täysin samaa mieltä. Liika on liikaa kyllä tässä tapauksessa.

zippaaja kirjoitti:

En nyt täysin allekirjoittais, että mustan hitsaaminen on samanlaista kun rosterin. Lämmönvaihtelu on kuitenkin erillaista ja suojakaasun käyttö on paljon tarkempaa. Erityisesti jos hitsataan rosteriputkistoa, kun ainakin omakohtaisen kokemuksen perusteella se ohutseinämäinen mustaputki on huomattavasti rosteria helpompi hitsata hyvällä saumalla. Tietenkin laitteisto on sama ja kumpaakin pystyy tekemään MAG/TIG/PUIKKO laitteilla jne.

Suurin ero mustien ja kirkkaiden putkistojen hitsaamisessa on juuren suojauksessa. Tietysti myös kaasun pitää olla lähempänä inerttiä MAG:lla rosteria hitsattaessa.

Nostellaas tätä vähä tällläsellä kysymyksellä että kun auton koria ruostekorjataan ja lisätään uutta peltiä jne. mitenkä tehdään pohjatyöt enne sitten viimesiä pintamaaleja.
Jos joku osaaava vois neuvoo ettei heti sit ku saisin pinnan valmiiks ni alkais mätiin läpitte.

hitsaussaumojen puhallus, tinaus, ruosteenestomaali, mahdollinen pakkeli ja hionta maalit yms. pintamaali  

kikarikoiso kirjoitti:

Nostellaas tätä vähä tällläsellä kysymyksellä että kun auton koria ruostekorjataan ja lisätään uutta peltiä jne. mitenkä tehdään pohjatyöt enne sitten viimesiä pintamaaleja.
Jos joku osaaava vois neuvoo ettei heti sit ku saisin pinnan valmiiks ni alkais mätiin läpitte.

Sehän riittää että putsaa hitsaussauman ja vetää 2-k epoksit päälle. Sit tekee mitä näkee tarpeelliseksi. Näkyvälle paikalle tinaus-> kittaus -> epoksi järjestys. Tärkeää on kuitenkin että se taustapuoli on myös tehty samalla lailla. Pelkkä kotelosuojan suihkutus ei riitä, vaan taustapuoleltakin täytyy se hitsaussauma putsata ja maalata ettei se ruostu.

Happopohjaa kannattaa käyttää ennen epoksia jos pinta sisältää hiekkapuhallettuja kohtia. Siellä kraatereiden pohjalla tahtoo aina olla vähän ruostetta, niin happo estää ettei ne nouse niin helposti läpi.

Miten suosittelisitte käsittelemään hitsatun pinnan jota ei kuitenkaan haluisi maalata.

Mikä lakka(tai joku muu?) kestäisi pakoputkistossa ja änkässä. Kyseessä prätkä joten on kans ulkonäköjuttu.

Mitä matskua se putki on?

Perkele Tiku pahan pistit. Mitäköhän tollasen Aprilian vakiorännit olis. Teräs? Rosteri? Migillä ihan saa hitsattua ja kipinät roiskuu ihan samaan tapaan kun lattarautaa rälläköis.

Niissä ei kyl oo mun mielestä mitään lakkaa alunperin ollut. Otin rättiin metalPolishia ja tuli kuin uudet palaneen paskan alta esiin ns. Puhdas metallipinta, ehkä vähän kellertävät

Oliskohan sit rosteria.. Sauma olis tarvinnu hitsaa rst-langalla niin ei olis vaatinut kun hapotuksen mut jos oot mustan teräksen langalla hitsannu niin ainoo vaihtoehto on maali, lakka tai jotain

Onneks tietää mitä tekee siis. Täytyy koittaa hipostella niitä sit vaan.

Saattaa olla et näät, tai kuulet lopputuloksen kesällä vielä : )

Check