Terve vaan kaikille, jotkut ehkä tietää miiteistä naaman, mutta foorumilla olen nämä reilu neljä memberivuottani ollut aika hiljaa.
Olen tässä rakennellut Alkun datsunin tallikaverina pari vuotta tuommoista e30 bemaria Saabin koneella ja bemarifoorumille onkin jo kertynyt aikamoinen kertomus asiasta. Ehkä jotakuta täälläkin kiinnostaa tämmöset vehkeet, jotenka copypaste pääsee vauhtiin. Valitettavasti olen laiska ja koska ensimmäinen postaus sisältää parisensataa kuvaa, en kirjoita kaikkea uudestaan vaan korjailen hiukan sieltä täältä. Tässä samalla näitä lukiessa on helppo nauraa hiukan omalle tietämättömyydelleni, on tämä valaisevaa itselle, paljonko on tämän harrastuksen parissa oppinut monesta alasta, kun tekee mahdollisimman paljon itse. Jos et tykkää pitkistä tarinoista ja paljoista kuvista, kannattaa mennä nythetiäkkiä pois
Lähdetään ihan harrastuksen alusta.
Ensimmäisen autoni ostin 2011 tammikuussa ennen kortin saamista. Tuolloin en vielä autoista juuri mitään tiennyt, mopo oli justiinsa myyty pois ja siirryttiin nelipyöräisiin. Kaverilta sitten löytyi se ensimmäinen auto, eli E30 316i vuodelta 1990 sopivaan hintaan.
Piti löytää auto joka oli takavetoinen ja mahtuu budjettiin. Bemaria en oikeastaan ollut edes hakemassa. Huhtikuussa tuli kortti ja kesäkuussa coiloverit ja halvat vanteet merkkiä Rial edessä 7.5” ja takana 9” halkaisijana 16”. Sitten myöhemmin lisää teinituningia eli ite tehtiin uudet coiloverit lyhyemille pampuille ja kynäjousille, sekä sijoitettiin auton arvo poppivehkeisiin ja pientä fiksailua (tummaoptiikka yms.)
Sitten tämänhetkisen SaabiBemarin osalistaus, jonka perästä itse tarina:Kori:1988 e30 325 touring. Saksan tuonti alkuperäinen väri hopea
-Hiekkapuhallettu ja ruostekorjattu
-Tankkikaukalo takakontin lattiassa tehty pellistä varapyöräkotelon paikalle
-Taka poikkituki/peränkannakkeen vahvike hitsattu
-taka iskaritornit tehty uudelleen coilitolpalle. Nostettu ja vahvistettu vert. originaaleihin
-takakaaret prefacelift
-takasisälokarit avarrettu ja muutettu lokasuojan kaari yksipeltiseksi.
-pakoputken lovi paikattu ja kylkiputkelle tehty reikä helmaan.
-maalattu joku alpinwaiss
-Touring helmat korinvärissä
-Mtech-2 etuhelma
-Biltema yleimallinen pissapoika
-Sähköetulasit, -kattoluukku ja kaukokeskuslukko löytyy
-Shadowline varustelu ja sävylasit
-Vetokoukku on ja pysyy sanotmitäsanot
-Turvakaaret etutolpista takatolppiin
Moottori:Saab B234 2.3l turbo
-Trionic 5 moottorinohjaus
-ng900 imusarja
-70mm kaasuläppä
-vakio ahdin
-Pakosarjaan räpelletty lisämutka ahtimelle
-600x300x76 välijäähdytin
-Mishimoto Integraan tarkoitettu kolmerivinen kokoalumiininen jäähdytin
-Spal VA10-AP50/C-61A 12" puhaltimet 2kpl ja niille alumiininen "tunneli"
-Homemade termarikotelo
-Homemade peltinen öljypohja
-RST jäähdytysnesteputket
-Öljynsuodattimen siirtosarja
-Homemade öljynryöstöpalikka
-Saabin suodatinjalasta sovellettu termarillinen öljynryöstö coolerille
-Saabin alkuperäinen öljynjäähdytin
-Saab T7 hukkaportin magneettiventtiili
-3" pakoputki katalysaattorilla
-Innovate MTX-L lambda. Originaali poistettu
-3" ahtoputket
Polttoaine:-Demonmotorsport 40l alumiini turvatankki
-Homemade 2L keruusäiliö
-044 ruiskupumppu
-Bilteman nakutinakutipumppu siirtopumppuna keruusäiliöön.
-12mm kuparilinjat
-Pari suodatinta välissä
Voimansiirto:-Saab 240mm asetelma
-ACT kytkinlevy (massa)
-Saab 9000 240mm kevennetty vauhtipyörä, johon sorvattu suoraan kytkimen esijännitys steppi uudelle levylle.
-BMW/ZF GS6-37DZ vaihteisto, johon hitsattu Saabiin sopiva kaaveli
-BMW/ZF työsylinteri
-PMC motorsport shortshifter
-Itse tehdyt, korkeammat haarukan Nylon puslat.
-HEL-performance teräspunosletku
-Lyhennetty E30 kardaani, johon liitetty E46 330ci etupään laippa.
-E30 kardaanin tukilaakeri
-Typ188 perä. Kempattuja ja avoimia hyllyssä 2.93, 3.64 ja 3.91 välityksillä. Katotaan millä ajetaan.
Alusta, ohjaus ja jarrut:-BC BR alustasarja. Edessä E36 tolpat E30 cambersäätö yläpäillä takana r32 Skyline etutolpat lyhyemmillä iskareilla
-Strongflex polyuretaani puslat
-E30 325 kallistuksenvakaajat.
-Alapoikkituki etutukivarsien takapuslissa
-Hiekkapuhallettu tukivarret, apurungot ja muut rensselit.
-Vahvistettu etu apurunko
-E36 tehostettu hammastanko, Saab pumppu, E30 nestesäiliö
-E36 isommat etujarrut ja E30 levyjarrut takana
-OBP pedalbox
-kuplan jarruvalo anturi
-HEL-performance teräspunos jarruletkut
-Hydraulinen käsijarru
-Muutettu jako 5x120mm edessä E36 osilla, takana E87 navat
-Prime 233 kolmipuolaiset alumiinivanteet. 15x8"
Sähkö:-H4 etusinkkulamput
-Itse tehty sähköjärjestelmä kokonaisuudessaan
-sähkökattoluukku ja etulasit, radio, sisävalot, kaukokäyttöinen keskuslukitus, mittareita, valoja, flektejä jnejnejne
-Sähköpaneeli hanskalokerossa
-Akku takakonttiin
-E36 ABS anturit edessä
Sisusta:-Sparco Pro 2000 kuppipenkit
-Sabelt 6-pistevyöt
-Dino puuratti/mokkanahka ralliratti
-Selfmade alumiiniovipahvit
-T7 design pikkulämppäri, vesikiertoinen, kolme nopeutta
-Modattu keskikonsoli
-Mittaripaneelit alumiinista, Aftermarket mittareilla pl. alkup. nopeusmittari
Muut:-Verta, hikeä ja ihmissuhteita on tähänki uhrattu, muttei vielä fyysisiä kyyneleitä vaikka sielu ja lompakko itkee verta päivittäin..
-Aika paljon kaikennäkösiä nippeleitä, puslia, holkkeja, letkuja, kiinnikkeitä, kannakkeita, ehostuksia ja muita pikkujuttuja on tullu värkkäiltyä ja sorvailtua sinne sun tänne. Eihän niitä kaikkia voi millään listata, vaikka mieli tekisi.
Sitte niille ahkerille lukijoille koko tarinaVuosi oli yhteistä taivalta takana ja koulu saatu päätökseen. Menin töihin, tienasin, hankin vuokratallin ja himot jotain projektia kohtaan heräsivät. Piti saada lisää tehoa, mutta 316 oli niin hyvässä kunnossa ja täydellinen käyttöauto pienellä kulutuksellaan etten siitä halunnut mitään jalostaa.
Etsin sitten ideoita sieltä sun täältä. E30 tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta kun hetken oli sellaiseenkin jo ehtinyt tutustua ja tykästyä. Perus kolmekaksviitosen ostaminen ei vaan houkutellut. Piti saada jotain tekemistä. Mieluiten jotain riittävän haastavaa jotta joutuisi hiukan pohtimaan ja opiskelemaan asioita. Moottorinvaihto houkutteli, olinhan juuri ollut mukana Alkun Datsunin moottorinvaihdossa (takaveto Sunny+4A-GE).
Ajatus 1jz:sta kolmekymppisessä pyöri mielesä, mutta kuusisylinterinen keulapainona ei herättänyt mielenkiintoa. Selailin sitten Jipsun time attack topikkia BeeTeeCeeÄffällä jonakin iltana, kun siellä kävi keskustelu m30:n vaihtamisesta johonkin kevyempään. Joku heitti ilmoille idean Saabin B234 moottorista. Erikoinen ehdotus herätti heti mielenkiintoni ja armoton asiaan perehtyminen alkoi. Hetken jos toisenkin nettiä selailtuani tiesin että kyseessä on 2.3 litrainen tehdasahdettu, nelisylinterinen, 16venttiilinen, dohc ketjujakopäällä varustettu mylly. Vakio osilla saisi noin 250hp, ahtimen ja asiaankuuluvien hilppeiden vaihdolla helposti 350hp ja sisuskalut kestäisivät ainakin yli 400 hepoa. Hurjat ruotsalaiset ottavat jopa yli 600 avaamattomasta myllystä. Kun Saab vuonna -94 siirtyi GM:n omistukseen, tuli kyseisiin moottoreihin myöskin GM:n pienempi vaihteistonkiinnityspulttijako, joka on sama kuin esim. Opelin Omegassa, eli Omegan laatikon sovittaminen voisi käydä melko tuskattomasti. Laatikon kestävyys selviäiskin sitten käytössä, kuuleehan niistä omegoistakin kaikennäköisiä juttuja ahdettuina jne..
Oli kevät 2012 ja projektin aihe oli saatu selville. Saabin kone Bemariin. Sitä vääryyden määrää. Etsintä vastaavista projekteista ei tuottanut juurikaan tulosta. Jossain Keski-Euroopassa on yksi isolla rahalla rakennettu M3 E30 vastaavalla koneella, Driftworksillä jollain samainen kone oli menossa touringiin, mutta projekti kaatui kaiketi sähköhommiin ja kaikenmaailman Kadetteihin ja Mantoihin niitä nyt sitten on tiputeltu muutama. Kuulin jopa juttua että porvoossa joku laittaisi tällaista konetta johonkin. Se on ainoa projekti suomessa josta olen kuullut, mikäli yhtä venettä ei lasketa. Kai niitä on pakko kuitenkin enemmänkin olla.
Rullaavan E30 korin metsästäminen mieluiten isoilla akseleilla alkoi. Sieltä se löytyi, Kuopion lähettyviltä nimittäin. -85 E30 kunnostetuilla jarruilla, powerflexin puslilla, taka-akselin camber- ja auraus säädöillä, sähkökattoluukulla ja leimattuna 2.7l koneelle. Uudesta koneenvaihdostahan ei tule lisäprosentteja ja nykyyän jarrumuutoksetkin jätetään laskuista, jotenka en nähnyt aiempia muutoksia ongelmana. Puhelimessa sain vieläpä kuulla että lähes kaikki ruosteet on korjattu tai ainakaan myyjä ei ollut löytänyt suurempia.
Vetoauto ja traileri lainaan, Alkku ja Niko kyytiin ja roadtrippi itään alkoi, kilometrejä taisi tulla yhteensuuntaan lähemmäs 600 kappaletta. Perillä sitten odotti ennakkotietojen ja kuvien näköinen raato, joka päätettiin nykäistä kärryyn ja lunastaa omaksi. Näyttihän se päälleppäin kohtuulliselta. Myyjällä oli muuten mielenkiintoinen E30 M3 replika, ahdetulla 2.7litrasella ja ilmeisen mukavilla tehoilla. Näytösluontoinen poistuminen horisonttiin savun saattelemana herätti mukavasti motivaatiota nuoressa rakentajassa, vaikka läheskään samoihin tehoihin ei nyt pyritty.
Omalla tallilla alkoivat tarkemmat tutkimukset. Olihan siellä ruostetta vaikka perssilmällään kattois. Molemmat helmakotelot kabiinin puolelta ja alapuolelta, kuskin lattia, kontin pohja, taka hiekkapelti jne. lisäksi kaikki sisälokarit (takaa oli paikattu klassisilla ratsupaikoilla). Näin nopeasti mietittynä tuli nuo mieleen. Sitten revittiin kaikki ulos, myös bitumit lattiasta, sähköt ja kojelauta jäivät toistaiseksi. Alkoi kuukauden aktiiviset mätähommat. Useampi kilo miggilankaa taisi kulua..
Kun ruostehommat konehuoneen osalta olivat päätöksessä, hionta, kevyt kittaus vain pahimpiin paikkoihin, lisää hiontaa ja maalaus puhtaan valkoiseksi. Kuvassa vasta jokunen kerros pohjamaalia.
Syyskuun alkuun asti keskityttiin vain koriin, kunnes silloin sattui löytymään muistaakseni Huittisista Saab 9000 CDE 2.3t, joka oli kärsinyt ulkoisesti rankemmasta raekuurosta ja automaattilaatikon turbiini helisi tyhjäkäynnillä. Kilometrejä oli takana reilut 200 000 ja vuosimalli 1995. Omistajanaisen poika sitten oli saanut tehtävän myydä auto pois. Hintaa sovittiin lopulta 600€ ja Saabi ajettiin kotikulmille. Hinta on varsin edullinen muihin tarjolla oleviin nähden. Historiatietojen selvityksellä selvisi että auto on ilmeisesti ollut jonkun leipätehtaan omistuksessa suurimman osan elämäänsä.
Noita 2.3litraisia Saabejahan tehtiin neljänlaisia:
-Vapari 150hp 2.3l
-Matalapaine turbo 170hp 2.3t (garretin t25)
-Korkeapaine turbo 200hp 2.3T (garretin t25)
-Aero 225hp (mitsun TD04)
Haussa oli erityisesti tämä matalapainemalli, valmiiksi ahdettu, mutta kuvittelisin että pienempi ahtopaine olisi saattanut rasittaa moottoria vähemmän sen elämän alkupäässä. Selväähän se oli että lisätehoja siitä sitten puristettaisiin myöhemmin bemarin konehuoneessa. Matalapaineiseen pitää asentaa ahtopaineenohjaus magneettiventtiili täyspaineisesta tai aerosta ja ajaa ECUun uusi softa, niin lähennellään sitä kahta ja puoltasataa hevosvoimaa. Aloitettakoon siitä, luulisi senkin jo johonkin liikuttavan.
Ajelin Saabilla huvikseni viikon verran, ei se hullumpi auto ollut, löytyi vakkaria, automaattilootaa, automaatti-ilmastointia, aivan virheetön sisusta ja tietysti sitten se moottori. Se olisi ollut loistava ostos vaikka käyttöautoksikin. Ulkonäkö ja väärävetoisuus vaan häiritsivät. Piti silti jo melkein miettiä, kun oli jo ehtinyt tottumaan tuohon mukavuuteen, että purkaakko vaiko eikö.
Purkaminen alkoi heti syyskuun puolessavälissä. Tarkoitus oli hyödyntää mahdollisimman paljon Saabin orkkis osia, jotta budjetti pysyisi aisoissa. Myös Saabin moottorinohjaus tultaisiin hyödyntämään. Trionic moottorinohjaus on lukemani mukaan täysin ohjelmoitavissa, löysin jopa kaverin joka ne hallitsee. Moottori, apulaitteet, vaihteisto yms eivät tuottaneet ongelmia purkaessa, mutta sormi meinasi karata suuhun, kun tajusin että Saabin moottorin johtosarja on lähes täysin integroitu auton pääjohtosarjaan. Johtoja oli hiukan oletettua enemmän.. Saab ei myöskään ole (tai ainakaan ollut) julkistanut mitään sähkökaavioita siten, että olisin niitä saanut haalittua. Kaikki mitä löysin oli Autodatan ECU pin data sivu, joka kertoi mikä johto on mikäkin ECUn töpsölissä. Parina päivänä kulutin yhteensä noin 30 tuntia sivuleikkurit kourassa maaten Saabin kabiinissa pää kojelaudan alla ja counter engineeringillä mentiin, eli johto, sulake ja rele kerrallaan nypittiin pois. Kaikki mikä ei ollut moottorin toiminnan kannalta välttämätöntä, sähköikkunoista pissapojan varoituslampun kautta penkinlämittimiin. Keskellä tätä projektia kaverin isä kävi tallilla morottamassa poikaansa, tutki hetken puuhiani ja epäuskoisesti totesi: ”se on hyvä että ihmisillä on kunnianhimoisia tavoitteita”. Lopulta jäljellä oli vain varsin säälittävä johtonippu, jonka nostin kokonaan konehuoneen puolelle ja kytkin tarvittavat. Viimeinen käynnistys Saabissa taisi olla 20.9.2012 tällä jäljellä olevalla johtosarjalla.
Laatikossa karsittuja johtoja.
Kun sähköhomma oli ratkaistu, nostettiin kone ylös, karsin turhakkeet, siivosin vain suurimmat ja ruuvasin kaverilta Mynämäeltä noutamani Omegan vaihteiston siihen jatkoksi. Myöhemmin ostin sitten sen isoimman (240mm) kytkimen ja vauhtipyörän jolla näitä on saanut, tai olihan erikoismalli viggenissä vielä karumpi, mutta budjetti sanoi että aloitetaan tällä, joka oli helposti saatavilla.
Tein valmiiksi lätkät koneenkannakkeiden päätyihin jotka pulttasin lohkoon ja johon sitten heppailtiin kannakkeet malliksi kasaan.
Paikka näytti lupaavalta. Ilman tulipellin muokkauksia koneen keskikohta oli noin 45mm etuakselin takapuolella.
Yksi vastaan tulleista ongelmista oli öljynsuodattimen jalka. Se osui halutussa moottorinpaikassa suoraan hammastankoon. Kun oli tarkoitus saada kone mahdollisimman alas, piti keksiä jotain...
Siihen sitten suunnittelin ja tein öljyn ryöstöpalan alumiinista. Kyljestä löytyy lähtö ja paluu letkujen päässä olevalle suodattimelle, sekä ahtimen öljyletkun paikka. Kierteisiin hydrauliikkatiivistettä.
Kuten arvata saattaa eipä Saabin öljypohjakaan heittämällä sinne mennyt. Aluksi ajattelin että josko joku tuttu hitsaisi uuden purkin kiinni vakio laippaan, mutta sitten muistot m40 koneen halkaistusta alumiini öljypohjasta tulivat mieleeni ja uusi tehtiinkin 2.5mm pellistä, jota löytyi nurkista.
Paloittelin orkkis ö-pohjan siten, että sen sai mahtumaan paikalleen.
Sitten silvottiin, kanttailtiin ja pähkäiltiin ja arkkitehtuurisen oloinen luonnos syntyi. Laippaosa pultattiin mahdollisimman kovin kiinni 10mm peltiin. Vetelyiltä ja taipumisilta säilyttiin kohtuullisesti. Ennen kuin laikkasin laipan keskiosaa auki, porasin siihen reiän, täytin vedellä ja pistin pari baaria painetta. Kaksi vuotokohtaa saumoissa paljastui ja korjattiin seuraavaksi. Lopuksi laippaan reikä ja ylimääräiset pois, paksu korkkitiiviste väliin ja paikoilleen.
Koneenkannakkeet tuli tehtyä vähintäänkin riittävän järeiksi.
Kone osui paikalleen, vaihdekeppi osui melkein reikään, öljynryöstö palikka mahtui paikalleen ja öljypohjallekkin jäi tilaa ympärille, mutta imusarja on tietysti saabissa väärinpäin ja kaasuläppä pyrkii tulipeltiin. Aluksi meinasin että paloittelen imusarjan ja vaihdan kaasuläpän kiinnityksen toiseen päähän. Toinen vaihtoehto olisi ollut uudemman ysisatasen imusarja, jolla kaasuläppä osoittaisi suoraan ylöspäin. Niitä ei sattunut olemaan käsillä sillä hetkellä.
Työnantajani kävi yhtenä iltana uteliaisuuttaan tallilla katselemassa ja heitti idean, että eikö se toimis jos siihen vaan laittaisi mutkan väliin. Tein sopivat laipat, hitsasin sopivat mutkanpätkät väliin ja koeponnistin. Ehjää oli, ei muuta kun asentamaan.
Saabin originaali pakosarjalla turbokin asettui hiukan ikävästi tuonne lohkon kylkeen, jossa sijaitsi koneenkannake. Myöskin mahdollisesti joskus vielä päivittyvän ahtimen kannalta tuntui mieluisammalta tehdä pakoputki valmiiksi ylös asti.
Taas sovellettiin mutkaa ja tein hyvin virtaavan originaalipakosarjan jatkeeksi 180 asteisen mutkan, jolla ahdin nousi sopivasti hiukan ylemmäs. Downpipe on 3” rööriä, sekin varauksena joskus vielä tuleville kunnon tehoille. Ahtimen päähän vaan piti saada riittävän jyrkkä supistin, kaupasta ei löytynyt. Tein sorvissa rullalla pakottamalla 3”-56mm supisteen. Vähän kyllä hävettää ton kokosta ”ahdinta” pitää tossa näkyvillä
Bensapumpuksi tuli bilteman 044 kopio ja suodattimeksi joku tehokkaan Audi A6:sen, suodattimelle tein myöhemmin pannan joka on kiinni pumpun pannassa, jolloin ne ovat tuossa nätisti vierekkäin.
Kaikki vesiletkut ja öljylinjat tuli tehtyä ihan kumiletkuista, sähköt oli melkein kytkettynä ja ensimmäinen versio ahtoputkista oli valmiina, kun ”Isänmaani kutsui minua”. Eli oli aika lähteä inttiin. Viimeisenä iltana ennen lähtöä koitettiin vielä saada romua kasaan koekäynnistystä varten, mutta lopulta oli pakko luovuttaa. Siitä sitä sitten mentiin, upinniemeen merivoimiin. Kuukautta myöhemmin kun olin lomilla koekäynnistys tapahtui. Ei mitään dramaattista, muutama tyhjä kierros ja hörähdys, siinä se pärisi. Pelkällä downpipella meteliä lähti riittävästi ja hymy nousi huulille. Stressaamatta suurempia luotin siihen että öljy ja vesi kiertää oikean lämpöisinä. Mittareita ei nimittäin silloin vielä ollut. Hymyssä suin jaksoi taas paripäivää kunnes intti löi todellisuudella päin naamaa. Onneksi tuli sykittyä riittävästi, että pääsi pansioon laivalle, eli omasta mielestä hyviin hommiin ja vartin ajomatkanpäähän kotoa (lue tallista). Lomat, päivärahat ja energia sijoitettiinkin tähän.
Öljynsuodatin, anturi adapterilla.
Heinäkuussa tuli hiukan muutoksia tallitiloihin. Oma paikka tuolla auton paikalla, kaks kaveria sitten toinen vasemmassa laidassa ja toinen oikeassa. Alareunassa tulevaa työtilaa.
Siinä, sorvikin piti ostaa kun sain töistä halvalla.
Omegassahan on normaalisti kai vaijerikytkin, mutta Bemarin hydraulikäyttöisen kytkimen korvaaminen vaijerilla ei kuulostanut hyvältä, joten ebaystä saapui wilwoodin työsylinteri. Hinnaks tais jäädä 95€
Ja kun sotalaivalla tuli tylsää, hyödynsin vapaa-aikaa tekemällä työsylinterille kiinnikkeen.
Ja seuraavilla lomilla asennus. Pulttasin kiinnikkeet ö-pohjan pulttien alle. Kuvassa näkyy myös downpipen puoliahdas reitti ohjausakselin välistä ja öljypohjan huikea väritys.
Puolenvuoden aikana kun olen intissä viettänyt on sitten saatu pikkuhiljaa aikaiseksi. Vaihdekeppi ja vivusto vaihdevälinlyhentimellä paikallaan, kardaani tehtiin Bemarin omasta, takapää sellaisenaan ja etupäätä lyhennettiin parisen senttiä. Rälläkällä poikki, sorvilla sopiva holkki joka mahtui juuri ja juuri akseliputken sisään pitämään sen suorassa ja liimaa päälle. Bemarin kardaanin etulaippa sattui olemaan sama kuin omegassa oleva.
Pelkääjän jalkatilassa oleva sähkötaulu hoitelee ecun sähköt ja muut moottoriohjauksen sähköt, bensapumpun ja jäähdyttimen tuulettimen. Auton sähköihin on nyt kytkettynä moottorin sähköistä enää ecun ja koneen maa, päävirta, ecun herätejohto, starttisolenoidille menevä johto ja bensapumppu. Lisäksi trionic haluaa nopeustiedon anturilta.
Taas tuli tylsää laivalla, joten tein keskikonsoliin mittaripaneelin.
Bilteman laatuvermeisiin luottaen hain siihen sitten täytettä.
Kaikki liikkumiseen tarvittava alkoi olla kasassa. Heinäkuun 27. kiskaistiin mylly käymään, katsottiin että pyörät pyörii joka vaihteella, kiinnitettiin pelkääjän ovi ja lähdettiin testilenkille. Cola pullo hoitaa jäähdytysnestesäiliön virkaa paremman puutteessa.
Huono video testilenkistä tuli otettua. Nyt oli vielä normi matalapaine softalla. Vetihän se jo noillakin tehoilla ihan mukavasti kolmeykskuutoseen verrattuna
Lämmöt pysyivät kurissa koko koeajon ja muutenkin kaikki toimi kuten pitikin, paitsi että öljyletku hyppäs pois suodattimenpäästä. Pitihän se testata, kun paketissa sanottiin, että nämä superletkut eivät tarvitse klemmareita... Nyt on klemmarit. Kerrasta opittiin, kun koeajolla ilman tuulilasia mylly spreijaa öljyt naamalle.
Kun ennen projektin aloittamista etsin vastaavia projekteja maailmalta, löysin driftworksiltä sen yhden touring projektin. Se sytytti, tyhjä farmari kahdella kuppipenkillä ja turvakaarilla. Siitä asti haaveilin touringista, mutta sellaista kun ei sattunut kohdalle, päädyin kaksioviseen. Kun projekti ei kerran valmistunut kesäksi, ajattelin että nyt sitten talven aikana on hyvä vielä kerran riisua kori ja katsoa pohja läpi vielä kerran ja oikein huolella ja samalla maalata se sisältä ja ulkoa. Ryömin sitten joillakin lomilla taas tallin lattialla ja tökin pohjaa ruuvimeisselin kanssa. Löytyihän sieltä vieläkin yksi koriliimalla korjattu paikka jonkun edellisen omistajan jäljiltä. Joma oli samaan aikaan tallilla ja keskustelu levisi hänen touring-M50 swappi projektiinsa, joka on nyt hetken ollut jäissä. Se oli ilmeisesti määrä myydä osina pois, kone oli ilmeisesti jo kaupattu ja nahkasisustaa lukuun ottamatta lupasin sitten ostaa häneltä loput. Nyt siis näyttäisi siltä että pihaan olisi päätymässä facelift touring, s-kattoluukulla, ilman sisustaa, ja konetta. Sehän on originaali 325, joten abs:t löytyy ja pohjakin vaikutti olevan paremmassa kunnossa kuin omassani, menihän se kuitenkin leimastakin läpi parivuotta sitten, kun se viimeksi on katsastettu. Makoilin tunnin liikkumatta auton alla ja katselin aikaansaannoksiani. Paljon on tehty, nytkö se vielä tosiaan kaikki puretaan? Lopputulos pohdinnoille oli kyllä. Jos en sitä nyt tekisi, niin koska muka saisin aikaiseksi ja olihan se korin takia vielä muutenkin tarkoitus pistää paloiksi. Ei muuta kun työkalut kouraan ja viikonloppuvapaat käytettiin tehokkaasti purkamiseen.
Uusi suunnitelma oli ottaa tästä hyötykäyttöön taka-akseli palkki powerflexeineen ja camber/auraus säädöillään, touringista abs kynkät ja vakaajat siitä jossa vain sattuu olemaan paksummat. Etupäästä vain touringin abs-tolpat olisi tarpeen ottaa käyttöön. Etupalkkia ajattelin kuitenkin vahvistaa samalla, eli hitsata koneenkannakkeiden kiinnityskohtien alle vahvikkeet, kuten tuo toinenkin touring tyyppi on tehnyt.
Syyskuun lopulla sitten haettiin Jomalta farkku
Matot mäjelle ja tutkimaan. Muutama ruostekohta siitäkin tietysti löytyi, muttei silti lähellekkään samoissa määrissä kuin edellisestä. Muutama ilta meni paikatessa. Helmat olivat toki hieman harmillisessa kunnossa. Samalla pientä selvittelyä jälkiasenteisen kaukolukon ja vaihtelevasti toimivien sähkölasien kanssa.
Alkulla oli samaan aikaan menossa talviauto projekti E36 compact. Siihen tehtiin lyhennetyt kääntövarret ackerman kulman nollauksella ja kääntyvyys saatiin jo melkoiseksi. Myös coilovereiden asentaminen ja niillä saatava madallus herätti mielenkiintoa. Kaverilla sitten sattumalta oli purku E36, josta piti hakea talteen tiuhempi hammastanko, navat ja tolpat. Suunnitelmia kääntyvyyden parantamiseksi löytyy. Pulttijaon haluaisin kuitenkin pitää sinä vanhana nelipulttisena, koska vannesuunnitelmat sen vaativat. Hiukan pitää jotain kehitellä. E30 navan tilallehan saa holkilla E36 navan, mutta toisinpäin ei riitä E30 laakerin sisäosassa varaa sorvata pois. Toisaalta jos töissä kävisi isompaan sorviin törkkäämässä tuon koko E36 tolpan alapään ja ottaisin akselista vahvuutta pois.. Se selviää ajallaan.
ylempi e36, alempi e30. Huomaa kuinka akseleissa paksuus ero.
Saabi foorumilta löysinkin sitten edullisesti uudemman ysisatasen imusarjan joka ikiluotettavan internetin mukaan on parempi. Kyllähän siinä etunsa onkin että ahtoputki lyhenee ja sen ylimääräisen mutkan voi jättää pois välistä.
Siinä se about tähän mennessä näin jälkikäteen muistellen. Nyt kun intistä tuli päästyä niin alkaa toivottavasti tapahtuakkin. Suunnitelmissa keväälle nyt ainakin:
-korin hiekkapuhallus pohjan ja konehuoneen osalta
-kaaret sisään
-kone kyytiin ja siistimmin vähän kaikki
Tähänastisen pätkän kirjoittelin tosiaan jollain sotalaivan merireisulla punkassa löhötessäni. Tuleva on viimetalven jälkeen vaihe kerrallaan selostettua toimintaa.Kori siis tuotiin talliin sisään, riisuttiin, laikattiin suurimmat ruosteet mäelle ja hitsuuteltiin kasaan. Pohjassa oli useampi paikka ja molemmat helmat tietysti muovihelmojen alta mätiä.
Helpotti kummasti helman laittoa kun kallisti vähän
Kuskin lattiaa laitettuna
Takalokarissa pari paikkaa
Kun hiekkapuhallus tuli mieleen kaverin hyvästä tarjouksesta, ajattelin että pitää se pohja sitten katsoa kunnolla läpi. Olen saanut jostain käsityksen, että hiekkapuhallus venyttää ja kuluttaa peltiä melkoisesti. En myöskäään tiedä mitenkä alustamassa lähtee puhaltamalla irti. Lähteekö ollenkaan vai toimiiko kuten kiveniskusuojan kuuluu, eli vaatii kuutioittain hiekkaa irrotakseen pohjasta. Meinasin että varmaan vältytään pahalta pohjan veltostumiselta, jos hiukan autan ennakkoon ja rapsutttelen suurimmilta alueilta tuon alustamassan pois valmiiksi. Eihän auton alla kukaan jaksa sellaista tehdä, jotenka nostettiin se sitten porukassa kyljelleen.
Se oli ehkä kätevintä tähän asti. Jatkossa teen mätähommatkin näin jos niihin ryhdyn. Massa muuten lähtee pohjasta todella kätevästi ihan bilteman talttasarjalla. Muutama taltta ja rälläkkä lammellilaikalla teroitusta varten viereen ja lykkimään. Mikkolle kiitos rapsuttelu avusta.
Päivä tai pari niin jo alkoi näyttää kohtuulliselta. Takapenkin pohjasta löytyikin vielä yllätys mätäpaikkoja kuten myös kuskinpuolen takalokarista.
Myöskin akkukotelo oli ihan näppärästi paikattu joskus... Uusiks meni.
Käsijarruvaijerien suojaputket oli tietysti varsin happamat. Pitänee siis vaihtaa tuo viiminen 15cm uuteen.
En tiedä onko hyvä vai huono idea, mutta kuvittelin helpotttavani omaa työtäni, kun laitan puutulppia koteloissa oleviin reikiin, jotta ne eivät sitten ehkä olisi niin täynnä hiekkaa. Tekosyy saada jotain sorvattavaa ja vanha harjanvarsikin pääsi hyötykäyttöön. Hiukan menee kevyemmin kuin joku rauta:jep:
Alumiiniherkkua tuli myöskin ostettua
Oli pakko päästä pois näistä kori hommista aina välillä. Tuohon ysisatkun imusarjaan minulla ei ollut sopivaa yhdettä ahtoputkelle, joten piti hiukan kehitellä. Ruuvasin sen paikoilleen koneeseen ja huomasin, että kaasuläppä tulee siinä melkoisen ylös. Silikonimutka letkuyhteessä olisi varmasti liian korkea, joten päädyin tekemään metallisen mutkan kaasuläpältä kohti auton keulaa. Ensin sopivaa putkea joka osui kaasuläppään ja siihen pieni laippa ympärille.
Siihen sitten motonetistä simonsin 3" mutka sopivan näköiseen kulmaan. Reijät laipassa ovat hahlot, eli suuntaa voi hiukan vielä säädellä, kun tietää mihin putken pitäisi osoittaa. Letkuyhteen hitsailen kiinni vasta, kun tiedän pystysuunnassa oikean suunnan.
Ongelma joka tänä iltana koki ratkaisun, oli typerä alkuperäinen termostaattikotelo, joka osoitti suoraan kohti tulipeltiä ja jonka takia edellisessä korissa tulipeltiä pitikin hiukan muotoilla. Kuvassa vasemmalla termarikotelo.
Hetki kaverin kanssa pähkäiltiin että mitenkä tuon fiksuiten tekisi. Taasko joku alumiinihitsari olisi tarpeen? Lopulta ratkaisu oli pala 8mm lattaa ja turvakaariputken pätkä. Uusi letkulähtö itsetehden raudasta olisi siis helpoin ratkaisu. Tähä saisi helposti putken sitten osoittamaan suoraan koneesta ulos. Piirsin originaalista laipan muodon ja katsoin epäkeskeisesti olevan termostaatin kohdan latikalle, leikkasin laipan noin suunnilleen ja Alkku hitsasi putkenpätkän siihen pystyyn.
Aihio VS. Original
Seuraavaksi sorviin kiinni putkesta ja tiivistepinnan plaanaus. Myös reijän sai siinä sitten kätevästi keskelle putkea. Valitettavan epäfotogeeninen poranterä kun on ruostetta pinnassa. :orava:
Sisäterällä reikä sopivaksi ja hiukan onkaloa tuohon sivuun, jotta se pieni nipukka siinä termostaatin reunalla mahtuisi elämään. Myös putkeen sai samalla näppärästi olakkeen.
Lopputulos vaikutti toimivalta ja reijät sattuivat kohdilleen :jep:
Nyt kun sitten on herätty uuteen päivään ja vuoteen, niin pistetäänpä pari kuvaa samalla mätähommista.
Tässä nyt tätä takakaarta. Ei ehkä ensimmäisenä hahmota, mutta möhnän kerääntymistä ja täten ruostumista aiheuttava kantti tuli ajettua koko matkalta pois ja sisäpelti hitsattua tuohon ulkopeltiin ihan tuosta reunasta, mutta sisäpuolelta ja riittävällä palolla, niin on hiukan varaa hioa muotoon, jos tuli töpättyä. Parin sentin kaistaleen sisäpeltiä joutui molemmilla puolilla vaihtamaan koko matkalta.
Vasemmalla raakaa tuotosta ja oikeanpuolista jo hieman hiottu. Kun auto käännettiin oikeinpäin, ei eroa ulkopuolelta edes huomannut. Ei ihan niin nättiä saumaa kun voisi olla.. :rolleyes:
Yhdestä kohdasta kun joutui ulkopeltiä korjaamaan, jätin sisäpellin niin isoksi, että on sitten varaa leikata. Siinä tämän päivän ohjelmaa.
Johdon läpivienti vähän levinnyt. Sekin korjataan ja tehdään reikä, sillä peräkoukku pysyy!
Akkukotelo ja pala takahiekkapeltiä vaati uusintaa. Harmi kun ei ollut riittävän isoa pellin palaa että olisi saanut kanttaamalla tehtyä ja olisi säästänyt saumoissa.
Jep ja sitten talliin --> Ohjelmassa tosiaan tuo takakaari loppuun ja jos vaikka loput rensselit saisi kopasta purettua tänään. Sähöt varmaan jätän kyytiin, ei nappaa repiä niitä läpi siitä tulipellistä...
Tästä lähdetään hiekkapuhallukseen. Huomenna takaisin!
Nyt on sitten revitty sisältä aikalailla kaikki ulos. Vähän on tämmöistä käsistälähdön meininkiä, kun nyt yhtäkkiä visiona silmissä onkin jos vaikka siistiksi yksiväriseksi tehty sisusta ja kaaret. Niin että voi vaikka ilman mattoa ajella jos siltä tuntuu. Aika näyttää mimmosta tulee.. Nyt on kuitenkin suhteellisen turvallista lähteä puhaltelemaan, kun ei tarvitse kauheasti varoa osumasta mihinkään.
Sähkötkin tuli sitten revittyä pihalle.
Ruutupaperi oli päässyt loppumaan..
Samallahan sen puhaltaa sitten sisälattiankin.
Konehuonehan oli myös puhalluslistalla.
Laikka lipes kontin lattiaan. Siihen on nyt sitten hyvä tehdä kaukalo, johon pohjalle turvatankki, kerääjä ja pumput.
Alle virittelin tuollaiset hiukan isommat ostoskärryn pyörät. Nyt on helppo liikutella tallissa edestakasin. 13" vanteet voi olla jo vähän soukat eikä se s14 keulakaan välttämättä ihan suoraan sovi :rolf:
Jaa niin ja K_olli kun samojen ongelmien kanssa painit, niin tuohon nopeussignaalin jännitteen nostoon saa tehtyä ihan transistoreilla boksin väliin. Tai tätä minä ainakin meinasin yrittää. Tietääkö joku täällä bmw e30 nopeus signaalin jännitteen?
Täällä lisää kun kelaa level conversion kohtaan.
Näistä jännitteistähän ei tarvitse välittää. Riippuu vaan vastuksista.
Tuli tosiaan puhallettua ja todettua hyväksi että kaivettiin se massa suurimmaksi osaksi jo omassa tallissa pois. Takakaarien terveisiin kohtiin ja etu iskaritolppiin pitikin sitten jättää mömmöt sisälle, kun aikataulu ja kohtuullisuus tuli vastaan. Ehkä pari huolimattomuuttakin löytyy, mutta eiköhän se harjalaikka nekin korjaa kun päästään taas touhuamaan. Muuten sitten olenkin lopputulokseen tyytyväinen. Ruskeus kuvassa on muuten pääosin hiekkaa eikä ruostetta :jep:
Sitten puhaltelun jälkeen halliin, jossa pyöriteltiin kyljeltä kyljelle ja imuri lauloi joka välissä. Valmiina maalaukseen.
Viimeisenä sitten maali päälle ja yöksi kuivumaan. Aloitin valkoisella epoksilla, mutta eihän sitä tietysti riittänyt loppuun asti, joten harmaata saatiinkin varastosta vielä kahdeksalta sunnuntai iltana. Korissa valkoiset osat hiekkapuhallettu ja maalattu. Pari harmaan maalin läikkää tuli helmoihin ja perälautaan. Katto ja kyljet siis jätettiin rauhaan.
Alustan osiin riittikin vain harmaata.
Tulikin vasta päivää myöhemmin kuskattua se takaisin kotiin. Siellä se odottaa huomista, valmiina vasta puhaltaessa paljastuneiden muutaman mätäpaikan käsittelyyn.
Jeejee, mätähommat finaalissa! Seuraavaksi sitten hipostelemaan vielä pohjan puolelle huolimattomuudet pois ja sitten saakin laittaa uutta maalikerrosta.
Kuskin jaloissa oli tämmönen keissi
Bemarissako muka olisi mätä iskaritolppa tai akkukotelo. Ei oo mahollista.. Vähän piti poistaa hetkellisesti palkkia pois edestä, että sai leikeltyä mädät pois.
Tuon kolmeykskuutosen kanssa tuli todettua, että madallettuna 16" ottaa kiinni siihen lokarin puolelle tulevaan akkukotelon kulmaan. Akku on tulossa kuitenkin takakonttiin, joten tein samalla hiukan tilaa lokariin tämösellä ratkaisulla.
Nyt näppärästi vasta tässä vaiheessa rapsisin turhat kiinnikkeet pois konehuoneesta.
Viimeinen tunkinpaikka korjattu
Rupes tossa iltapäivällä nyppimään tuo autossa oudoissa asennoissa röpöttäminen joten keksin tehdä kerääjätankin. Tilavuutta on 2.2 litraa. Sorvissa tein pikaseen yhden nipan, hitsuutin kiinni ja pistin pöntön vesiämpäriin ja letkulla paineilmaa sisään ja kaksi pientä kuplasoiroa piti tukkia. En ihan noin positiivisesti ajatellut vielä ennen testiä, kun katsoin saumoja...
Tässä jotain visiota konttiin syntyvästä tankki/pumppukaukalosta. Siirtopumppu tuohon tietysti vielä. Se tulis tonne pohjalle ja tuon pää pumpun voikin nostaa vähän tohon ylemmäs laitaan kiinni.
Sitte tuli jostain syvältä datsunin alta tä tunnettu "ai eks sä uskalla" kommentti :rolf:
Hiukan tuli spexailua tuon laatikon kanssa. Nappasin askin irti ja otin muutamat mitat ylös. Kuvassa siis kiinnitypinnasta akselin kärkeen jos joku ei havaitse.
Seuraavaksi kun aikaansaamattomana katselin tuota moottoria, niin pisti silmään originaali bensakiskon tulopuolen banjon reiän koko. Mielessä oli laittaa 10mm kuparilinjat ja jos sen toisessa päässä on 4mm reikä rajoittamassa, niin ei varmaan kovin paljoa ole hyötyä putkikoon nostosta. (paitsi virtausvastuksen pienenmisessä hitaamman virtauksen takia) Otin pultin ja mutterin joista tein siihen tilalle suoran yhteen, johon 8mm reikä ja 10mm letku sopii päälle.
Ja kun tähän farkkuun nyt tulee tehostettu ohjaus, niin ruuvasin saabin tehostajanpumpun vielä koneenkylkeen (vasen alakulma). Piti ostaa purkuosa, kun oma unohtui Saabin konttiin kun se koppa lähti paaliin... :rolleyes: Kaipaa vielä puhdistusta..
Takakontin pohjaan hain peltiä ja piirsin ja leikkasin sopivan palan, josta sitten sen tankin kaukalon saa kantattua ja hitsattua kasaan. Mikko sen vissiin jo kanttailikin päivällä, lopputulosta odotellessa.
N|balta sitten polyuretaanimaalia tuonne pohjaan niin saadaan toivottavasti nätti ja kestävä. Tuo kun on puolikiiltävää, niin joutuu vielä lakankin vetämään päälle..
Lampputolpan alapää vaikutti sopivankokoiselta uusien takaiskaritornien materiaaliksi...
Hyvä neuvo puukkosahan ohjekirjasta :jep:
Pääsivu 
CDLC.CO 
Hyvin sai tovin vierähtämään kun lukas läpi 
