Iltavuoron tylsyyden täytteeksi aattelin rustailla jonkin tason tarinaa tuosta omasta "harrasteautosta"
Kyseessähän on vuosimallia 1970 oleva Mercedes Benz 220D W115 (OM615.941 2197 cm3 44 kW (60 hv) @ 4200 r/min 128 Nm @ 2400 r/min )
noista tehoista tallella tällä hetkellä persdynon mukaan noin 10%. Välityksien muuttamisesta vastaa moderni nelilovinen manuaaliaski.
"Pystäristä" olin haaveillut jo vuosien ajan, mutta viime kesänä (2010) päätin tehdä unelmista tottasista, ja niinpä "sen oikean" metsästäminen alkoi. Nettiautoa tuli selailtua ihan kiitettäviä tuntimääriä, ja joka aamuiseksi rituaaliksi muodostui Klassikomersujen läpi selaileminen. Pari "helmeä" kerkesi lipua sivu suun, milloin työkiireet estivät haun, tai auto oli myyty alta puolen tunnin jne.
Itse asiassa kyseinen yksilö oli koko metsästyksen ajan myynnissä Nettiautossa, mutta omaperäinen ilmoitus ja "ei hinnoiteltu"-hintapyynto sekä kysymys-osion erikoiset vastaukset olivat saanet kiertämään koko auton. Lisäksi jostain kumman syystä etsinnässä oli pääasiassa 5-6 sylintreriset vaihtoehdot, tässä yksilössä sylenterimäärän jäädessä neljään.
No lopulta vaihtoehtojen hiipuessa otin luurin kauniiseen käteen ja soitin auton omistajalle. Kaveri osoittautui leppoisaksi pitkän linjan mersumieheksi ja Persoonaksi isolla Peellä.
Sovittiin auton näyttö, käytiin katsomassa ja todettiin yllättävän hyväkuntoiseksi.
Pintaruosteta ja sen sellaista toki löytyi kiitettävästi, mutta auto oli pintapeltien osalta kova joka paikasta, isompia hapettumia ei löytynyt kuin pohjasta.
Kaupat lyötiin lukkoon, ja seuraavan päivänä auto ajeltiin vanhempien luokse Vihtiin hymy korvissa, olihan se unelmien auto nyt lopultakin hommattu.
Ostokunnossa:
Autoa käytettiin samointein katsastusedän (tässä tapauksessa osoittautui tädiksi) valvovan sikmän alla, tuloksena HYLÄTTY katsastuspäätös.
Pohjasta meni läpi useasta kohdin, sanomista tuli öljy- ja polttoainevuodosta, sekä ohjaus-simpukan väljyydestä.
No autolle kävi niinkuin useille projekteille, se ajettiin pihan perälle odottamaan inspiraatiota.
Inspiraatio saatiin takaisin Joulukuussa jolloin hitsailin pohjan kuntoon. Uutta peltiä tuli n.1,5 neliötä.
Tämän jälkeen auto palasi tutulle paikalleen pihan perälle, jossa saikin lepäillä suht rauhassa kesään asti.
Tuli kesä, ja tuli kesäloma.
Kesäloman kunniaksi päätin laittaa pystylyhdyn ajoon.
Koneessa on selainen ominaisuus että se ei lähde lämpimänä käyntiin, eli joutuu odottelemaan n.45 minuuttia ennen kuin suostuu hörähtelemään.
Tähän syyksi epäiltiin venynyttä jakoketjua joka lämmettyään venyy lisää, ja jako menee päin pirsettiä.
Ketju vaihdettiin mutta ominaisuus ei kadonnut mihinkään.
Autoa hipistiletiin sieltä täältä ja korjailtiin edellisen katsastusikerran vikalistan kehoituksia.
Leimallakin käytiin, seurauksena taas hylsy, ohjauksen keskitanko oli väljä, ja katsurisetä sai varttin yrittämisen jälkeen pohjaan pohjaan puolen sentin levyisen reiän.
Ainoa ongelma oli ettei kyseistä ohajauksen keskitankoa löytynyt minkää varaosaputkan katalogeista. No, Lohjan Motonetistä hakuun W123:sen keskitanko ja eikun vertailemaan sitä vanhaan. Satakakskolmosen tanko on noin 1.5cm liian lyhyt ja kaasujousen kiinnitys aivan eri paikassa.
Askarreltiin uusi kiinnike ja sen jälkeen tanko paikallleen, raidetangoilla tasoiteltiin puuttuva puolttaoista senttiä että saatin aurakset kohdilleen.
Pikku paikka pohjaan ja uudestaan konttorille, tällä kertaa sedän sydän heltyi ja leima irtosi papereihin.
Samointein kun kotia päästiin niin auto nostimelle ja jousta poikki.
Edestä lähti 2,5 kierrosta ja takaa 1,5 kiekkaa, tuloksena oli yllättävän positiviinen ajoasento, auto ei keulinut ja oli melkein vaaterissa.
Alle ruuvailtiin 15x7,5 BBS RM 029 195/55 15 kumeilla.
Muita modeja ei sitten oikein tehtykkään jos ei perus tarrapataljoonaa lasketa tai ruman kusisia tuikkuja jotka oli pakko kötöstellä umpioihin.
Ja kuvia itse biilistä:
Pakollinen puuhanurkkakuva:
JA LISÄÄ KUVIA ALEMMASTA LINKISTÄ:
http://valonpilkahdus.galleria.me/kuvat/Pyst%E4ri/Ensi kesän suunnitelmista sen verarn että vanteet menevät vaihtoon, tilalle tulevat nämä:
Eli BBS:n valmistamat Lorinserit (käytännössä RäSäset Lorton keskiöillä) 8,5&10x16 tarkemmat speksita kaivelen ja päivittelen kunhan ne jostain löydän tai käyn porukoilla tsekkaamassa.
Näillä saatetaan päästä hakemaan jo jonkin sortin istuvuutta, jota nykyisellä kyseisellä setupilla ei oikein pysty hakemaan. Kaaret saavat mankelia rankalla kädellä, nykyiset maxipokkaukset olis tarkoitus hakata sirpeiksi, näin saadan muutamalle lisätuumalle tilaa.
Lisäksi korkeudesta otetaan muutama sentti poies, jos fitmentti 16.sen kanssa antaa periksi sekä jos pyörät vaan mahtuvat kääntymään, nytkin meinaa kaaret paukkua tiukimissa risteyksissä
Mitä autolle EI TULLA TEKEMÄÄN:
Pesu.
Mersu on pesty viimeksi 80-90 lukujen taitteessa eli ei ole pokkaa lähteä poistamaan noin mahtavaa patinaa.
Tosin perseen nokisuudelle tullaan tekemään jotain, putken päähän tulee ainakin jonkin sortin mutka että suurin osa noesta tarttuisi johonkin muualle kun auton ahteriin.
Palautetta saa ja PITÄÄ antaa, eros kiittää ja pahoitelee kirjoitusvirheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, yritän korjailla sitä mukaa kun itse bongailen.
UGH.